Peli: Taivaallinen boolimalja

Pelin tiedot

Peli

<MayAshen> May oli tavannut uuden rakkautensa: alituisesti täyttyvän boolimaljan. Hänellä oli toki kestänyt varmaan tunnin verran huomata, että sinisen nesteen pinta ei ollut laskenut tippaakaan niiden monien lasillisten jälkeen, mutta kun hän oli tämän tajunnut, oli riemua riittänyt loputtomiin. Jack oli yrittänyt saada poikaa johonkin kisaan mukaan, mutta May oli vain haistatellen ajanut toverinsa tiehensä. Kaikkien muidenkin lähestymisyritykset oli torjunut enemmän tai vähemmän ponnekkaasti, mutta booli oli sen verran alkanut nousta pojan päähän, että hän ei enää ollut aivan varma, miksi hän loppupeleissä oli niin pirun suuttunut kaikille. Driscoll oli tyhmä, siitä ei ollut pienintäkään epäselvyyttä, mutta May yritti vakuuttaa itselleen, ettei tiennyt, miksi kyseinen fakta otti häntä päähän niin kirotusti. Olkiaan kohauttaen katseli boolimaljassa lilluvia silmämunia ja nojaili kyynärpäällä pöydän reunaan.

<CatrinaJaworski> Catrina oli viettänyt alkuillan siemaillen sitä yhtä ja samaa lasillista ja jutellen erilaisten ihmisten kanssa, vakuuttaen aina muille juoneensa paljon enemmän. Ei halunnut muiden ihmettelevän, miksi joi niin vähän ja toivoi kuitenkin pysyvänsä tarpeeksi selväpäisenä illan ajan. Oli sivusilmällä seuraillut kiukkuisena paikalle rynnännyttä Mayta ja vasta kun tämä näytti rauhoittuneen, uskalsi lähestyä tätä, osittain myös täyttääkseen tyhjenneen lasinsa. Katseli poikaa hymyillen ja toivoi tämän unohtaneen sen, miksi sitten olikin suuttunut tytölle viimeksi. "Mitä mestarihuispaajalle kuuluu?" Tytön hiukset olivat pitkällä letillä ja tyttö oli laittautunut tavallista enemmän: hänen luomiltaan löytyi vihreänhopeaista kimallusta ja huulilta myös hieman hopeaiseen taittuvaa sävyä.

<MayAshen> May hörppäsi lasistaan yhä nojaillen pöytään katse silmämunissa eikä osoittanut olemuksellaan millään lailla huomanneensa tytön saapumista. Hetken tauon jälkeen suostui kuitenkin vastaamaan välinpitämättömästi mutta erittäin selkeästi sammaltaen: "Painu helvettiin." Ääni ei ollut suoranaisen pahansuopa vaan poika totesi sen enemmänkin tottumuksesta kuin suoranaisesta halusta karkottaa tulija tiehensä.

<CatrinaJaworski> Huokaisi teatraalisen surkeasti pojan vastaukselle ja täytti lasinsa. "Ajattelin vain tulla onnittelemaan..." Seisoi lasinsa ja kanssa ja katseli poikaa. "Et viitsisi mököttää, olet paljon söpömpi iloisena", lisäsi vielä hiljaa ennen kuin näennäisesti keskittyi juomaan lasistaan. May taisikin olla aikamoinen äkäpussi. Kenties Jack sittenkin olisi parempaa seuraa. Tai se Terry, ehkä häneen pitäisikin tutustua paremmin...

<MayAshen> "En selkeästikään tarpeeksi söpö", vastasi pahantuulisesti ja joi yhdellä kulauksella lasinsa tyhjäksi vain päästäkseen täyttämään sitä uudelleen. Mayta ei olisi sillä hetkellä voinut vähempää kiinnostaa kenen seurassa tyttö mahdollisesti olisi viihtynyt parhaiten. Hörppäsi lasinsa taas puolilleen. Vilkaisi tyttöä, sillä oli aikamoinen sotamaalaus naamallaan.

<CatrinaJaworski> Hetken aikaa meinasi vastata vähemmän ystävällisesti, mutta päätyi kuitenkin yrittämään vielä kerran. "Älähän nyt, miksi et muka olisi? Tulinhan minäkin juttelemaan..." Hymyili suloisesti ja räpäytti silmiään. Jos toinen olisi sanonut kommenttinsa sotamaalauksesta ääneen, boolimaljassa kelluisivat nyt Mayn silmät.

<MayAshen> May räpäytti yhtäkkiä kosteita silmiään ja katseli tyttöä surkean näköisenä. "Sinäkin vain halusit boolia ja minä olin vain tiellä." Niiskaisi ja kulautti kuppinsa tyhjäksi taas kerran ja täytettyään sen alkoi yrittää saada kauhalla kiinni yhtä silmistä, jotka kuitenkin uivat karkuun minkä pääsivät. Hörähti huvittuneesti ja niiskaisi uudelleen.

<CatrinaJaworski> "No höpsis, mitä oikein kuvittelet?" Tyttö katseli poikaa ihmeissään. Mikä hemmetti sitä vaivasi? Kuukautisetko sillä oli? "Sinun takiasi minä tähän tulin. En uskaltanut aiemmin, kun ajattelin sinun olevan minulle yhä vihainen." Catrina hymyili toisen silmänmetsästykselle ja katseli mahdollisimman lempeästi poikaa.

<MayAshen> "Tiedätkö, Driscollkin oikeasti vain inhoaa minua. Ja minä ajattelin, että se oli ihan lääpällään! Sekin halusi vain kiusata ja minä menin lankaan." Jätti silmät rauhaan ja kääntyi takaisin tytön puoleen, katsetta sumensivat vetiset silmät. "Minä vihaan naisia, vihaan. Ne kaikki haluavat minulle vain pahaa ja olen tällainen herkkäuskoinen hölmö. Ja aina kaikki jaksavat vouhkata siitä kuinka miehet ovat kauheita hyväksikäyttäjiä ja muuta, mutta mitä siinä voi tehdä, kun naiset vain kiduttavat." Niiskaisi kovaäänisesti ja melkein tyrkkäsi lasinsa nurin laskiessaan sitä pöydälle, mutta ei kiinnittänyt tekoonsa huomiota. Katse oli vetoavan surkea.

<CatrinaJaworski> Tuijotti poikaa entistä enemmän epäuskoisena. Driscoll?! Siitäkö tässä nyt taas oli kyse? Siitä rumasta nörtistä? "Driscoll? Mitä sinä höpiset? Enkä minä ainakaan halua sinulle pahaa, tahdon olla ystäväsi..." Catrina ei oikein näyttänyt pysyvän jutussa mukana. "Driscoll kiduttaa? Mitä se muka tekee, se on kai juonut liikaa ja joutunut sairaalasiipeen. Kuka siitäkin olisi uskonut?" Puheli lähinnä itsekseen, vaikka katselikin poikaa, kun yritti selvittää tilannetta itselleen. Oliko Maylle ja Driscollille tullut riitaa? Oliko niillä kahdella jotain mistä Catrina ei tiennyt?

<MayAshen> "Niin", May inahti surkeasti vastaukseksi ja luiskahti näyttävästi alas tuoliltaan purskahtaessaan itkuun. Kietoi kätensä tytön polvien ympäri ja painoi poskensa reittä vasten nyyhkyttäen. "Onneksi sinä ymmärrät. En tiedä mitä tekisin ilman sinua. Olen niin yksin tässä valtavassa maailmassa ja sitten vielä kaikki naiset käyvät kimppuun. Vihaan naisia, tiedätkö."

<CatrinaJaworski> No nyt se itkeekin! Herran jestas! Inahti, sillä oli varma, ettei poika muistaisi seuraavana päivänä, vaikka olisi kuinka mukava poikaa kohtaan. Miksi siis kärsiä? Yskähti ja laski kätensä silittämään pojan hiuksia. "Totta kai minä ymmärrän, May, et sinä ole yksin, minä olen sinun kanssasi aina. Ethän vihaa minua kuitenkaan?" Ääni pyrki yksitoikkoiseksi, mutta vaikka May olikin vahvassa humalassa, yritti edes vaikuttaa siltä kuin haluaisi olla juuri tässä, eikä missään muualla. Viimeisen kuitenkin lisäsi toiveikkaana ja laski lasinsa pöydälle. 'Yäk, nyt se kastelee mun housut...'

<MayAshen> "Miksi minä vihaisin sinua? En minä vihaa sinua. Sinä olet kiva ja ihana. Minä vihaan NAISIA", May totesi niiskutustensa seassa aivan kuin se selittäisi kaiken. Hinkkasi hetken poskeaan tytön reitti vasten, mutta kohotti sitten katseensa ylös. "Olet niin korkea", aloitti hämmästyneenä kyyneleet poskillaan, "tule tänne, niin olet matalampi. Tai en tiedä, olet jotenkin sellainen suojeleva patsas, tiedätkö? Minulla on turvallinen olo."

<CatrinaJaworski> Tytön kasvoille tuntui syttyvän onnellinen hehku. "Voi May, tuo oli kauneinta mitä minulle on ikinä sanottu. En ymmärrä miksi kukaan kiduttaisi sinua." Tämä meni paremmin kuin oli toivonutkaan! Kun poika kohotti katseensa, hymyillen pyyhki kyyneleet pois ja jatkoi pojan hiusten silittämistä. Mahtavaa, ja vielä kaikkien edessä! "Hyvä jos tunnet olosi turvalliseksi, se on tärkeintä." Olisi kyllä mielellään tullut alas pojan viereen, olisi halunnut enemmänkin julkisia hellyydenosoituksia!

<MayAshen> "Tiedätkö, tämä on hieman vaikea tilanne, mutta minä en ole homo. Oikeasti. En ole kiinnostunut miehistä, tiedätkö?" Hymyili odottavaisesti tytölle ja piteli käsiään edelleen tämän polvien ympärillä. Tuntui, että pojalta meni täysin ohi kaikki, mitä tyttö sanoi, tai sitten häntä ei lopulta vain jaksanut kiinnostaa. "Annatko lisää boolia?" Toiveikas ja suunnattoman viaton hymy.

<CatrinaJaworski> "Mitäh?" Tuijotti poikaa suu auki. Joko toinen ei tunnistanut häntä, tai sitten tämä oli vain äärimmäisen ilkeä. "Siinä sinulle boolia", tyttö tuhahti, nappasi itsestään täyttyvän booliastian ja käänsi sen nurinpäin pojan pään yllä, välittämättä siitä että kastui itsekin. Boolimalja ei tuntunut tyhjenevän edes nurin perin kipattuna. Ympärille poksahteli kotitonttuja valittamaan ja siivoamaan ja silloin tyttö päästikin irti kulhosta, jälleen kerran kiinnostumatta siitä osuiko se poikaan vaiko eikö, potkaisi poikaa kauemmas ja kiukusta pihisten lähti kohti makuusaleja.

<MayAshen> May päästi äärimmäisen yllättyneen ja säikähtäneen kirkaisun joutuessaan boolisuihkun alle. Kotitonttu nappasi taitavasti loitsullaan tippuvan boolimaljan, mutta May kompuroi pahaksi onnekseen ylös juuri väärällä hetkellä ja pamautti päänsä astiaan. Kirouksia sähisten puoliksi konttasi ja puoliksi kompuroi karanneen tytön perään. "Fifi, älä mene! Fifi, odota!" Ääni oli aneleva. Mikä ihme sitäkin vaivasi?!

<CatrinaJaworski> Tuhahti vain kuullessaan pojan anelun. Mies! Hänkö muka? Fifi! Hän ei ollut mikään koira. Aavistuksen askeleet kuitenkin hidastuivat, pitihän pojalle antaa mahdollisuus anteeksipyyntöön. Katsahti olkapäänsä yli erittäin loukkaantuneena poikaan.

<MayAshen> Poika kompasteli ylös, mutta ei pysynyt pystyssä ja tumpsahti takaisin lattialle. "Fifi, tule tänne..." May pyysi katsellen tytön suuntaan tummat silmät suurina ja niin viattoman pyytävinä. Hän ei tosin mielestään ollut tehnyt mitään väärää, joten anteeksipyyntöä tytön oli ehkä turha odottaa...

<CatrinaJaworski> Jotkut ympärillä olevista eivät huomanneet mitään, jotkut olivat kuin eivät huomaisi, jotkut taas nauraa hekottivat tapahtumille. Kääntyi katsomaan poikaa. "No mitä? Haluatko haukkua minua lisää mieheksi?" Tuhahti jälleen ja risti kätensä rinnalleen. Joko toisella oli todella huono huumorintaju tai sitten poika tosissaan tahtoi loukata tyttöä. Ja hän kun oli kuvitellut kaiken menneen niin hyvin...

<MayAshen> May näytti olevan aivan eksyksissä ja hän katseli tyttöä hämmentyneenä. "Miten niin mieheksi? Ja miten niin haukkua? Tule tänne..." poika pyysi, mutta lisäsi sitten toiveikkaasti: "Halataan?" Väläytti jälleen viattoman suloisen hymyn ja kallistipa vieläpä päätäänkin. Hän ei tajunnut yhtään kuinka huomion keskipisteeksi oli joutunut.

<CatrinaJaworski> Katsoi poikaa kummissaan. Mahtoikohan poika itsekään tietää mitä houri? Tuli kuitenkin lähemmäs ja kyykistyi pojan vierelle. "Mitä sinä sitten oikein tarkoitit?" Toisen hymy oli jo hieman antanut anteeksi, päänkallistus vähän lisää ja halaamispyyntö ehkä vielä pikkuisen. Ei kuitenkaan suostunut halaamaan vielä, mutta näytti siltä että saattaisikin suostua. "Etkö haukkunutkaan minua?"

<MayAshen> Pojan hymy levisi entistäkin isommaksi tytön ensin palatessa lähemmäs ja sitten vielä kyykistyessäkin. Tyytyväisenä ja erittäin tiedottomana teoistaan ja niiden seurauksista May kietoi kätensä tytön ympärille ja kiskaisi tämän lähelleen. Tytön kysymyksiin ei vastannut, mutisi ainoastaan taas kerran jotain epäselvää naisten vihaamisesta, mutta ei tuntunut kohdistavan sanojaan oikein mihinkään.

<CatrinaJaworski> Inahti hihittäen melkein kaatuessaan pojan päälle. Oli ainakin onnistunut saamaan paljon huomiota tempauksellaan - mikäpä sen parempaa! Katseli poikaa hymyillen ja antoi sormiensa takertua pojan vaatteisiin. "Olet ihan outo", tyttö ilmoitti leveästi hymyillen. Ja oli oikeastikin sitä mieltä, mutta olipahan poika ainakin nyt hänen pauloissaan!

<MayAshen> "Itse olet, kun otat nokkiisi ihan turhasta", May vastasi kohottaen kulmaansa ja silitteli tytön selkää omistavasti. Poika nyt oli kenen tahansa pauloissa ollessaan tarpeeksi humalassa, joten tytön ei ehkä kannattanut antaa toiveidensa kohota...

<CatrinaJaworski> "No kyllä sinäkin suuttuisit, jos sanoisin sinua tytöksi", tyttö totesi virnistäen ja hivuttautui vielä hieman lähemmäs, mikäli se enää oli mahdollista. Toivottavasti kaikki näkivät hänet nyt. Ei todellakaan välittänyt siitä, että toinen oli humalassa, sillä silminnäkijöitä riitti todistamaan kyllä, jos poika ei uskoisi. Kädet siirtyivät vaativasti paremmin poikaan kiinni. "Olisin kyllä ottanut sinut viereen sänkyyni, enkä litimärkänä lattialla, mutta menköön..."

<MayAshen> "Mutta on sinun vikasi, että olen ihan märkä ja tahmainen", May vastasi surkeasti ja koskettaen ensin sormillaan hiuksiaan näytti tytölle kuinka ne olivat värjäytyneet sinisiksi. "Mutta sänky kuulostaa silti hyvältä", poika jatkoi piristyneempänä ja virnisti erittäin häpeilemättömästi. Fifi oli okei. Vilkaisi ympärilleen ja tuntui ensimmäistä kertaa tajuavan, että heidän tekemisiään seurattiin. Naurahti hermostuneesti.

<CatrinaJaworski> Nauroi toisen tahmaisuudelle ja sinisille hiuksille. Silmissä tuikki jonkinlaista jännityksen kaltaista odotusta, kun irrottautui pojasta. "No, tule sitten." Ei kiinnittänyt muihin huomiota, ainakaan näennäisesti, vaan nousi seisomaan ja ojensi pojalle kätensä. "Kyllä minä sinut voin puhtaaksikin kuurata." Virnisti miltei yhtä häpeilemättömästi kuin Maykin.

<MayAshen> May vaikutti ensin melkein pöyristyneeltä tytön häpeilemättömän käytöksen takia (selkeästikin humalaisen logiikkaa), mutta tarttui sitten ujosti hihitellen tytön käteen ja antoi tämän auttaa hänet pystyyn. Vilkaisi toistamiseen ympärilleen ja yritti saada tyttöä liikkumaan hieman nopeammin pois kaikkien katseiden alta, mutta teeskenteli vain olevansa innokas viettämään kahdenkeskistä aikaa.

<CatrinaJaworski> Piteli pojan kädestä kiinni senkin jälkeen, kun oli auttanut tämän ylös. Virnisteli toisen innokkuudelle. "No, haluatko kuurattavaksi vai sänkyyn?" Katseli poikaa pilke silmäkulmassaan kävellessään ja jatkoi nauraen: "Vai kuurattavaksi sänkyyn?" Käveli pojan haluamaa tahtia, ihan vain miellyttääkseen toista. Catrinasta oli mielenkiintoista nähdä, mitä tuleman piti. Joku neljäsluokkalainen poika tuuletti väkijoukossa ja huusi: "Hyvä Ashen! Anna mennä!"

<MayAshen> "Sänkyyn totta kai, vaikka kyllä se kuuraaminenkin kelpaisi", May virnisti tytölle ja seurasi tytön johdattamana makuusaleihin johtavalle oviaukolle asti, kun huuto sai pojan kääntymään. Hekotellen heilautti kättään ja vinkkasi silmäänsä kadotessaan käytävään tytön kanssa. Ehkä päivä ei ollutkaan niin huono.

<CatrinaJaworski> Johdatteli pojan tyttöjen makuusaliin ja oman vuoteensa äärelle. Sen vieressä Catrina kääntyi katsomaan poikaa, hymyili viekkaasti ja painautui lähemmäs poikaa. "Ensimmäiseksi pitää riisua tahmaiset vaatteet pois, eikö niin?" Ei voinut kieltää, etteikö pieni jännityksen tunne kuplisi vatsassa, olihan tämä ensimmäinen kerta kun mitään tällaista oli tapahtunut Catrinan elämässä. Katseli pojan silmiä odottavasti, hymyn karehtiessa huulilla.

<MayAshen> May hymyili humalaisen maireasti sivellessään tyttöä vähän mistä sattui. "Ihan turhaa, kyllä ne siitä itsellään lähtevät", totesi ja johdatteli tytön niin lähelle sänkyä, että pääsi kaatamaan tämän sille itsensä edellä. Suuteli tyttöä huolimattoman himokkaasti ja antoi käsiensä vaellella tämän vartalolla. Siinä Driscollille, hän ei mikään pelkuri ollut! Naurahti tytön huulia vasten.

<CatrinaJaworski> Vingahti pojan kaataessa hänet sängylleen ja hihitti hetken, hiljentyen sitten suudellessaan poikaa. Suudelmat olivat hieman haparoivia, sillä tämä oli ensimmäinen kerta kun tosissaan edes suuteli ketään, mutta tottui pian pojan boolilta maistuviin huuliin. Huokaisi tyytyväisenä pojan kosketuksille ja antoi käsiensä vaeltaa vapaana etsimässä mahdollisuuksia vapauttaa poika mahdollisimman nopeasti vaatteistaan.

<MayAshen> May oli ilmeisesti tuomittu epäonnistumaan naisten kanssa, sillä siirryttyään suutelemaan tytön kaulaa, hän huomasi kuinka ihanan pehmeältä ja kutsuvalta tytön olkapää tuntuikaan siinä päätä vasten. Mayn tunnustukseksi on sanottava, että hän kyllä yritti kovasti vastustaa yhtäkkiä päälle kaatunutta väsymystä, mutta hän nyt ei koskaan ollutkaan ollut hyvä kestävyyslajeissa. Ensin suudelmat hidastuivat ja harvenivat, kunnes viimeinen vain hipaisevan hellänä sai peräänsä tuhinaa.

<CatrinaJaworski> Tyttö ärähti pettyneenä ja työnsi pojan pois päältään. No, saisipahan ainakin elää siinä kuvitelmassa että jotain oli tapahtunut! Nousi hakeakseen taikasauvansa ja fiksuna tyttönä siirsi pojan kevyesti peiton alle. Pienin ranneliikkein taikasauva kätevästi myös riisui pojan alusvaatteisilleen - tässä kohdassa tyttö mietti hetken virne kasvoillaan - ja levitteli sitten vaatteet pitkin poikin sängyn ympäristöä. Riisui sitten itseltään ylimääräiset vaatteet ja ripotteli ne pojan vaatteiden sekaan ja vaihtoi päälleen samalla yöpaitansa. Oli tehnyt kaiken varoen herättämästä poikaa: tämähän kävi näin paljon kivuttomammin. Pujahtaessaan peiton alle pojan vierelle sotki tämän hiukset perinpohjaisesti, suuteli muutaman tahmaisen jäljen pojan alavatsalle ja asettui tyytyväisyydestä kehräten pojan kainaloon nukkumaan. "Hyvää yötä rakkaani", kuiskasi vielä nukkuvalle Maylle. Catrina oli lopultakin kohtalaisen tyytyväinen.