Pelaaja: Hucca
Hahmotunnus: farrelljane
Sukupuoli: nainen
Syntymäaika: 20.08.1984 (16 vuotta)
Asuinpaikka: Lontoo, Iso-Britannia
Koulu: Tylypahka, Luihuinen, 6. lk, 1996 -
Verenperintö: Puhdasverinen
Julkkis, Ikivanhan Farrell velhosuvun jälkeläinen
Animaagi: Harjoittelee lumileopardin hahmoa, rekisteröimätön
Huispaaja: Luihuinen, jahtaaja
Seksuaalinen suuntautuminen: heteroseksuaali
Siviilisääty: vapaa
Sisarus - Colin Farrell

Kuin fèe ( keiju ), sanoisi grand-père. Jane on 173cm pitkä, painoa ei tiedetä, koska Jane ei itsekkään halua tietää sitä. Tämän tumman suklaanruskeat hiukset laskeutuvat piikkisuorana aina alaselkään asti, paksut vinoon leikatut etuhiukset piilottavat puoliksi Janen oikean silmän. Kasvot kuin keijukaisella, sirot ja niin kauniit. Jäänsiniset silmät, joiden tarkka katse ei jätä ketään huomaamatta. Pieni nenä ja suloinen suu, jonka kaartuessa hymyyn kummallekkin poskelle ilmestyy syvät hymykuopat. Pyöreät posket joista hehkuu punainen väri. Valkoiset hampaat, jotka eivät ole aivan suorat, mutta sitähän ei kukaan huomaa. Haltian teräväkärkisiä korvia muistuttavat korvat piiloutuvat hiusten alle.
Punertavakultainen iho, joka henkii lämpöä ympärilleen, ei näpyn näppyä vain muutama pisama, iho on täysin sileä. Sirot solisluut ovat juuri ja juuri nähtävissä kaulan pisamaisen ihon alta. Ohuet käsivarret laskeutuvat lantiolle, pitkät sormet joita hän hellästi pitää lanteillaan. Hyvä, muttei liian muhkea rintavarustus, tästä Jane on aina ollu ylpeä. Lihaksikas keskivartalo, joka kertoo urheilullisuudesta. Pieni pömppövatsa, josta kuitenkin erottuu hienoisesti treenatut vatsalihakset. Pieni napa, jossa välkkyy valkoinen napakoru. Selvästi erottuva vyötärö, joka antaa oikeuden kutsua Janea muodokkaaksi. Pitkät jalat ja lihaksikaat pohkeet. Sirot jalat, kokoa 36.
Jane, jos tätä pitäisi kuvata yhdellä sanalla se olisi pippurinen. En suosittele, että rupeat ryppyilemään Janelle, koska ennenkuin huomaatkaan roikut puunlatvassa tai nenäsi on runnottu. Janen luonteesta näkee, että tämä on kasvanut kolmen pojan kanssa. Vaikka Jane onkin kyllä tyttömäinen ja naisellinen, löytyy tästä myös karski ja kova puoli. Jane on pohjimmiltaan todella herttainen, mutta uusille ihmisille hän on yleensä kovinkin tyly. Jos tapaa tämän ensimmäistä kertaa ensivaikutelma ei ole mukava, mutta säväyttävä kylläkin. Janen kylmä ja tunteeton äänensävy vieraita puhuteltaessa saa kenen vain karvat pystyyn. Janen jäänsinisten silmien katseen porautuessa sinuun tekisi mieli paeta, mutta Janesta huokuva itsevarmuus ja tietynlainen lämpö saavat sinut jäämään paikoillesi. Jos saat Janen mielenkiinnon jollain tavalla heräämään saat kyllä nähdä Janen hellänkin puolen, esimerkiksi perheen kesken Janen äänensävy vaihtuu lämpimän helläksi ja jäänsinisten silmien väri ikäänkuin pehmenee.
Jane on veljensä täysi opposé ( vastakohta ), niinkuin grand-mère aina tapaa sanoa. Siinä missä Colin on villi, avoin ja hyvätahtoinen, on Jane tyyni, epäilevä ja aina varuillaan. Jane rakastaa kyllä veljeään ehdoitta, mutta tämän yltiömääräinen hölmöily saa veden kiehumaan Janen päässä. Ketä tässä yritetään huijata, kysyisi varmaan maman tässä vaiheessa. Löytyyhän siis Janestakin se villi puoli ja se tulee esiin juurikin tämän hullun veljen Colinin kanssa. Moni kysyy, että mistä Ethan ja Kieran ovat oppineet niin rasavilleiksi, eipä tarvitse kauas katsoa. Syyttäväsormi osoittaa Janea ja Colinia, niiltähän nuo pikkujäbät ovat kaikki kelmeilyt oppineet.
Jane rakastaa pikkuveljiään ylikaiken ja suojelisi niitä kuolemaansa saakka. Ethanin ja Kieranin suojeleminen on Janelle koulussa pakkomielle, mutta sen tekee vaikeaksi se, että Ethan ja Kieran ovat molemmat eri tuvissa kuin Jane. Asiaa pahentaa sekin, että Ethan ja Kieran ovat mahdottoman sekopäisiä itsesuojeluvaistottomia pikku jätkänroikaleita, jotka eivät osaa pelätä mitään. Janen hermoja koettelee vähän väliä Colinin nykyinen kokoaikainen suojeleminen, jolla ei ole mitään rajoja, Mikään ei voisi ärsyttää tätä enemmän ( grand-mèrea ei lasketa tähän mukaan ) kuin Colinin hössötys ja huolenpito, eihän hän edes tarvitse sitä.
Jane tykkää pojista, ihan toden teolla. Tämä vaihtaa poikaystävää noin viikon välein, koska muutenhan sitä kyllästyisi. Jane ei ole rakastunut yhteenkään poikaan koko elämänsä aikana, kaikki ovat vain olleet kivoja sen aikaa kun sitä on kestänyt. Jane on muutenkin helposti kyllästyvää sorttia, esimerkiksi uusia vaatteita hän ostaa vähän väliä kyllästyttyään vanhoihin, sama pätee kenkiin ja muihin tavaroihin. Jotkut voisivat kuvata Janea tyrkyksi tai huoraksi ja niin edelleen, mutta ei hän oikeasti sitä ole. Hyvä on, hän vaihtaa poikaystävää vähän väliä ja tekee niiden kanssa vähän mitä sattuu, mutta pohjimmiltaan Jane on haavoittuvainen ja yrittää peittää sen kaikenlaisilla kokeiluilla. Hän on perheen ainoa tyttö, vaikkei haluaisi, hän ei halua olla kiltti ja söpö isin tai äidin kullannuppu, siitä syystä Jane pitää yllä tuhman tytön imagoa.
FARRELL ikivanha velhosuku
Farrell on ikivanha puhdasverinen velhosuku, jonka juuret johtavat niin kauas menneisyyteen, että vuosilukua on mahdotonta edes arvata. Farrellin suku on alunperin lähtöisin Ranskasta, mutta joskus 1450-luvulla suku siirtyi meren yli Englantiin ja suvun Lontoossa sijaitseva iso punainen kartano on vielä tänäkin päivänä pystyssä. Farrellit ovat aina pitäneet huolta siitä, että suku pysyy puhtaana, puoliverisen tai jästisyntyisen vihille vienti ei ole tullut kysymykseenkään. Jos matkustetaan kauas menneisyyteen 1500-luvulle voimme huomata kuinka Farrellien sukupuu on vajaa monista kohtaa, siihen ovat syynä hirmuiset veriteot. 1500-luvulla Farrellien suvulla oli tapana tappaa kaikki, jotka rakastuivat puoliveriseen tai jästisyntyiseen, tällä pyrittiin estämään niin sanotun ” likaisen veren ” pääseminen sukuun. Sukuun syntyneet lapset opetettiin pienestä pitäen hyville tavoille ja heidän päähänsä syötettiin ajatus puoliveristen ja jästisyntyisten likaisuudesta. Farrellien suku muistuttaa monin tavoin vanhaa Mustien sukua, joka myös halveksi kaikin tavoin muita kuin puhdasverisiä, ero tulee kuitenkin vastaan siinä kohtaa, että Farrellit eivät ole koskaan kannattaneet pimeyden voimia.
Farrellien sukuvaakunassa komeilee charmant blanc once ( kaunis valkoinen lumileopardi), jonka smaragdin vihreät silmät loistavat kilometrien päähän. Ranskankieliset sanat noble et exquis ( ylväs ja ainutlaatuinen ) ovat myös lunastaneet paikkansa sukuvaakunassa. Kaikki Farrellien sukuun kuuluneet ovat olleet Luihuisessa, poikkeuksia ei ole ollut yhtäkään ennen 2000-lukua.
Kaksoset ja kolmoset kulkevat Farrellien suvussa, noin joka toinen Farrell on kaksonen ja joka kolmas kolmonen. Myös muutamat neloset on suvulle suotu ja yhdet viitosetkin ovat Farrell nimen alle syntyneet. Tämä on yksi pää syy siihen miksi Farrellien suku on niin mahdottoman suuri ja laaja. Farrellien suvussa on tapana nimetä lapset edesmenneiden kuuluisien tai läheisten sukulaisten mukaan. Farrellien jälkeläisten suojelukset ovat aina olleet lumileopardeja, tämän vuoksi suvun vaakunassakin on tuo komea eläin.
Animaageja löytyy suvusta monia, kaikkien animaagi muoto on ollut kissaeläin. Muutamia suvun animaageja; Gemma Farrell Puuma, Jerry Farrell Musta pantteri, Belle Farrell lumileopardi, Lyall Farrell Bengalintiikeri ja Makenzie Farrell leijona.
Jos katsoo Tylypahkan opettajalistoja vuosien takaa voit sieltäkin pongata muutaman Farrellin, aivan suvun edustajia on myös ollut opettajina Tylypahkassa;
Sierra Farrell 1619-1640 Muodonmuutokset,
Miles Farrell 1755-1760 Yrttitieto,
Nathan Farrell 1759-1779 Pimeyden voimilta suojautuminen ja koulun rehtori,
Annabel Farrell 1861-1904 Taikuuden historia ja
Paden Farrell 1913-1916 Pimeyden voimilta suojautuminen.
Suvun edustajat ovat prameilleet parrasvaloissa myös taikaministeriössä, esimerkiksi James Farrell oli taikaministeri vuosina 1631-1672. Auroreita suvusta löytyykin iso nippu, kuuluisimpia heistä ovat
Nathan Farrellin kaksoisveli Nicholas Farrell, Owen Farrell, Hayden Farrell ja yksi James Farrellin kolmoisveljistä Paxton Farrell.
Kuuluisia Farrelleita löytyy siis pilvinpimein, vielä muutamia mainitakseni; Kovalck Farrell Päivän Profeetan journalisti vuosina 1961-1980, Travers Farrell piti pienimuotoista sauvakauppaa Viistokujalla vuonna 1614,
Up-Van Farrell kasvatti menestyksekkäästi tunturipöllöjä kymmenen vuotta 1700-luvulla ja
Veva Farrell keksiliäs velhokaapujen ompelija.
Huispaajiakin suvusta löytyy;
Alex Farrell Englannin maajoukkue ( Jahtaaja ) 1960,
Gordon Farrell Englannin maajoukkue ( Jahtaaja ja joukkueen kapteeni ) 1986 ja Tristan Farrell Englannin maajoukkue ( Etsijä ja joukkueen kapteeni ) 1988.
Vaikka suku onkin muka niin hienostunut ja arvokas on se aina kuhissut kapinoitsijoita ja ilkitöiden vaalijoita, esimerkiksi kolmospojat Weldon, Xavier ja Zane tekivät kouluaikanaan kaikkea mahdollista pahaa mitä ihmismieli pystyy keksimään. Huhutaan, että he toimivat esikuvina kuuluisille Kelmeille.
Farrellien suvussa on kasvatettu jo 1400-luvulta lähtien valkoisia venäjänvittikoiria, niiden ylväyden ja häikäisevän kauneuden tähden. Faith Farrell, joka oli selvästikkin oli suvun päällepäsmäri vuonna 1421, ihastui venäjänvinttikoirien aristokraattiseen ulkonäköön ja hän hankki itselleen välittömästi Farrelleiden ensimmäisen venäjänvinttikoiran Micahin ( Govasck Bryole ). Venakoiden kasvatus on jatkunut vielä tähänkin päivään asti ja tulee varmasti jatkumaan vielä tulevaisuudessakin.
Farrellien suvun jäsenet ovat kuuluneet Feeniksin kiltaan aina siitä asti, kun se muodostettiin ensimmäisen kerran. Vaikka Farrellit ovat niin jyrkästi puoliverisiä ja jästisyntyisiä vastaan on pelko Voldemortista aina saanut heidät hetkeksi toisiin aatoksiin. Voisi sinänsä ihmetellä miksi Farrellit eivät kannata Voldemortia, siis ajaahan hän puhdasveristen etua. Pointti on siinä, että Farrellit ovat loppujen lopuksi hyväntahtoinen suku, joka puhuu aina rauhan puolesta. Poikkeuksena tästä tietenkin 1500-luvun veriteot suvun sisällä.
Farrellien suvussa ranskalaiset juuret ovat olleet aina hyvin keskeisessä osassa; sukuvaakunan tunnuslause on ranskaksi, kaikki Farellien jälkeläiset puhuvat toisena kielenään ranskaa ja isoäitiä sekä isoisää on tapana kutsua ranskaksi grand-mèreksi ja grand-pèreksi. Myös vanhempia kutsutaan ranskalaisittain maman ja papa.
FARRELL suku joka ei katoa
Monet vanhat velhosuvut ovat jo kuolleet sukupuuttoon, mutta Farrellit jatkavat edelleen. Uusin sukupolvi Farrellien sukua on Janen isän pikkusiskon Verna Farrellin lapset Alex ja Zanna. Farrellien suku siis ei ole vielä lähimainkaan lähellä sukupuuttoa, Janella ja hänen veljillään on Alexin ja Zannan lisäksi vielä kymmenen serkkua;
Spencer Ferrellin ja tämän vaimon Starlan kaksoset Caden ja Caleb, heidän pikkusiskonsa Scarlett,
Tawny Farrellin kolmoset Thelma, Topher ja Teagan,
Hazel Farrellin kaksoset Heath ja Isabel sekä
Issy Farrellin poika Ivan ja tämän pikkuveli Jacob.
Ainoa lapseton Janen isän sisaruksista on pian kaksikymmentä täyttävä Jeana Farrell, tämä on vankasti ilmoittanut ettei halua lapsia ( siitäkös grand-mère ilahtui ). Nykyään Farrellin suvun päällepäsmärinä ” toimii ” Janen grand-mère Jayla Farrell, jonka ansiosta suku inhoaa edelleen puoliverisiä ja jästisyntyisiä vaikka muut suvun jäsenet haluaisivatkin suhtautua positiivisesti. Jane pelkää grand-mèrea enemmän kuin mitään muuta, koska grand-mère on paremman iän toiselle puolelle päässyt ( Janen sanojen mukaan vanha kurppa ) ja ei niinkään mukava ja isoäidillinen ( Janen sanojen mukaan kiukkuinen vanha ämmä ). Grand-mère puuttuu jatkuvasti lastensa ja lastenlastensa elämään ja ohjailee niitä minkä kerkeää. Hän yrittää naittaa Janelle jos jonkin moisia puhdasverisiä nättejä poikia, niinkuin Jane aina tapaa itse sanoa. Jane ei inhoa mitään muuta enemmän kuin viikoittaisia sunnuntai-päivällisiä Farelleiden kartanossa suvun kesken, koska hössöttää grand-mère koko päivällisen ajan siitä mitä hänen lastenlastensa tulisi elämällään tehdä. Janen grand-père Byron Farrell on mukava vanha herrasmies, aivan toistamaata kuin grand-mère. Jane rakastaa grand-pèrea ylikaiken, sen takia hän viettää paljon aikaansa Colinin kanssa isovanhempiensa luona, mutta vain silloin kun grand-mère on matkoilla. Janen mielestä ei ole mitään muuta jännittävämpää kuin kuunnella Colinin kanssa grand-pèren kertomuksia suvun historiasta.
Janen ydinperheeseen kuuluu hänen kaksoisveljensä Colin James Tristan, kaksoset Kieran Royce Edgar ja Ethan Perry Skyler, äiti Fallon Mabel Letitia ( jota lapset kutsuvat ranskalaisella nimellä maman ) sekä isä Leroy Damon Faron ( jota lapset myöskin kutsuvat ranskalaisella nimellä papa ). Kaikki neljä lasta ovat täysin saman näköisiä suklaanruskeine hiuksineen, mutta kaikilla on eriväriset silmät; Colinilla ruskeat, Janella jäänsiniset, Ethanilla kirkkaanvihreät ja Kieranilla savunharmaat. Ethan ja Kieran ovat iältään 11 vuotiaita, joten he käyvät Tylypahkan ensimmäistä luokkaa. Kaikki Farrelin perheen lapset ovat jakautuneet eri tupiin; Colin Rohkelikko, Jane luihuinen, Ethan puuskupuh ja Kieran korpinkynsi. April työskentelee Vuotavassa noidankattilassa ja Leroy Viistokujalla omassa pienessä puodissaan. Perheen sisäiset siteet ovat vahvimmat mitä voit kuvitella, kaikki pitävät toistensa puolia. Perheeseen kuuluu myöskin kolme valkoista venäjänvinttikoiraa;
Boulette ( ranskaksi lihapulla ), Pneu ( ranskaksi nakki ) ja Bête ( ranskaksi tyhmä ). Boulette ja Pneu ovat saaneet nimensä ahneutensa mukaan kun taas Bête sai nimekseen tyhmä, koska juoksi pentuna ovia päin.
Niinkuin historiikissa kerrotaan ovat Farrellien jälkeläiset aina olleet luihuisessa, johon lajitteluhattu lajitteli Janenkin. Janen suureksi harmiksi hänen kaksoisveljensä lajiteltiin Rohkelikkoon. Se tuotti koko perheelle harmaita hiuksia, koska grand- mère sai asiasta kauhean hepulin ja lähetti rehtorillekkin kirjeen, jossa vaati Colinin siirtämistä Luihuiseen. Colin kuitenkin pysyi visusti Rohkelikossa. Janea ei ensin haitannut se, että kaksoisveli oli eri tuvassa, mutta Luihuisten yleinen suhtautuminen Rohkelikkoihin sai Janen muuttumaan. Tämä alkoi esittää koppavaa muiden Luihuisten seurassa, eikä hän edes tervehtinyt veljeään jos muita Luihuisia oli lähettyvillä. Vaikka tämä toiminta oli aluksi pelkkää teatteria alkoi Jane pikkuhiljaa muuttua itsekkin siihen suuntaan, aika näyttää onko muutos pysyvää.
Apercevoir tu:
* Colin kutsuu Janea nimellä moitié ( puolikas ), koska hän pitää kaksoissisartaan toisena puoliskonaan.
* Grand-pére,papa ja maman kutsuvat Janea nimellä rose ( ruusu ), kun taas grand-mére kutsuu Janea käytännöllisesti nimella bébé ( lapsi )
* Jane pelaa Luihuisen huispausjoukkueessa jahtaajana, hänen toiveensa on päästä kapteeniksi.
* Jane on kaksi kielinen, hän puhuu yhtä hyvin englantia ja ranskaa.
* Janen tunturipöllön nimi on Doux ( hellä ).
* Janen suurin aarre on grand-pèren antama kultakello.
Nippelitietoa:
Taikasauva: Jalavaa, 11 tuumaa, veelan hius
Suojeliuksen muoto: Lumileopardi
Animaagihahmo: Ei hallitse, mutta yrittää kovasti harjoitella lumileopardiksi muuttumista