Ulkonäkö

May on ruumiinrakenteeltaan hoikka ja sopusuhtainen, 175cm/65kg, hyväkuntoinen ja pienillä lihaksillakin varustettu huispauksen ansiosta. Hänellä on vaaleanruskea suora, karkea ja ohut tukka, joka on linjaltaan rikkonainen, osa hiuksista roikkuu silmillä. Silmät ovat tummanruskeat ja lievästi ulkonevat; kulmat katoavat vaaleutensa takia kauempaa katsottuna näkyvistä. Maylla on näkyvä luomi vasemman silmän alla, samoin leuassa vasemmalla puolella. Leuka on lievästi kulmikas ja siinä on yleensä hajanainen sänki. Maylla on nöpönenä (tai Wynnen sanoin "pieni ja pyöreä tytönnenä").

Luonne

Yksinään melko arka ja ujo, sulautuu massaan pelätessään kiusatuksi tulemista ja yrittää sen takia pysyä mahdollisimman huomaamattomana ja samanlaisena kuin kaikki muutkin. On kuitenkin kunnon luihuisen tapaan kunnianhimoinen ja haluaisi itselleen juuri henkilökohtaista glooriaa - ja koska tämä tietenkin riitelee massaansulautumisen kanssa, ei oikein tiedä, miten pitäisi kaikissa tilanteissa toimia. Haluaisi siis olla päällepäsmärinä, mutta tyytyy lopulta kuitenkin mieluummin olemaan johtajan oikea käsi. Pitää valittamisesta ja haluaa vaikuttaa pessimistiseltä, vaikka pohjimmiltaan onkin toiveikas. On loppupeleissä melko lapsellinen ja jos joku pystyy vastaamaan pojan pilkantekoon, ottaa helposti nokkiinsa, kun ei keksikään mitään sanottavaa. On opettanut itsensä uskomaan muista ihmisistä aina pahinta ja epäilemään näiden jokaista sanaa, sillä omassa tuvassa ei ole ikinä voinut olla varma, sisältyikö kehuihin ivaa. On oikeastaan totaalinen pelkuri ja yrittää välttää hankalia tilanteita varsinkin ihmissuhteissa.

<MayAshen> --- Poika yritti taas nostaa kilpeä takaisin suojakseen; helpoin puolustuskeino oli hyökätä ensin ja epäillä kaikkea ja kaikkia. Pojan ajatusmaailmassa ei ollut sijaa pelkälle ystävälliselle käytökselle - tai ainakaan hän ei uskonut, että olisi. Ihmissuhteet perustuivat hyötyyn, niin poika oli oppinut. Tyttö hämmensi häntä epäloogisella käytöksellään: ensin haastamassa riitaa, sitten esittämässä empaattista hänen ollessaan säälittävä. Ei käsittänyt naisia. (May & Wynne: Teiniangstia)

Historia

Äiti Helen (os. Smith) jästi, isän (Stuart) vanhemmat jästisyntyisiä. Mayn suhde vanhempiin oli ennen Tylypahkaan lähtöä erittäin läheinen, mutta poika oppi nopeasti ensimmäisten luokkiensa aikana luihuisessa häpeämään "kuraverisyyttään", jonka itsensä huojennukseksi oli älynnyt pitää salassa. Ei nykyään enää suostu myöntämään verenperintöään kenellekään ja kysyttäessä kertookin äitinsä olevan Romaniasta kotoisin ja tämän käyneen Durmstrangia.

On aina ollut herkkä muiden mielipiteiden ja ajatusmaailmojen suhteen ja tuli hyvin nopeaan aivopestyksi jästiveren vastustajaksi ja nykyään uskoo melko pitkälle asti olevansa itsekin puhdasverinen. Mitä kiihkomielisemmäksi on käynyt, sitä kalsevammin on alkanut suhtautua vanhempiinsa; nykyään ei suostu edes puhumaan näille. Vanhemmat ovat tietenkin huolissaan tällaisesta käytöksestä, mutta pitävät sitä vain ohimenevänä murrosiän kapinakautena.

Perinyt äitinsä suvun puolelta muistia vähitellen jo nuoresta saakka rappeuttavan sairauden, joka aiheuttaa ongelmia lähinnä arkipäivän asioiden yksityiskohtien muistamisessa - esimerkiksi lukujärjestys, luokkien sijainti ja päivämäärän muistaminen ovat lähes mahdottomia - ja siksi kantaakin mukanaan aina pientä muistikirjaa, josta löytyy kaikki oleellisin. Pitää sairautensa salassa, sillä häpeää kaikkia heikkouksiaan, eikä ole siksi tullut ohjatuksi hoitoonkaan sen suhteen. Sairaus ei paljoa päälle päin näy, sillä May on onnistunut kehittämään systeemistään toimivan. Yleensä jos joku onnistuu yllättämään pojan niin, ettei hän kykene tarkastamaan tietoa kirjasestaan, hän vaikuttaa vain töykeältä peittäessään puutettaan.

Nykyisyys

Tapellut Wynnen kanssa ja nolannut itsensä totaalisesti pillittämällä kahteen kertaan tytön nähden. Suhtautuu tyttöön hyvin negatiivisesti, mutta toivoo samalla, että tyttö aina ilmeistyisi jostain... Eikä tietenkään myönnä sitä itselleen. On nyt suunnattoman pahalla tuulella, sillä onnistui taas kerran suututtamaan tytön viime tapaamisen aikana. Tietysti vakuuttaa itselleen, että se johtui ainoastaan siitä, että tyttö oli niin suunnattoman ärsyttävä ja vastenmielinen ja typerä ihminen.

<MayAshen> --- "Eivät, olen vaan ajoissa." --- "Ajattelin kerrankin olla ensimmäisenä paikalla." Poika ei kuitenkaan voinut olla lisäämättä, ihan vain siksi, että tytölle olisi selvää, ettei aikaisin tulemisessa ollut mitään muuta takana. --- Toivoi tytön häipyvän tiehensä, vaikka samalla toivoi, että tyttö jäisi. Mayn teki mieli hakata päätään seinään. --- Olisi halunnut sanoa jotain ilkeää, joka olisi ajanut tytön tiehensä, ja samalla ei halunnut. Jatkossa varmistaisi tulevansa viimeisenä paikalle. Tai ainakin odottaisi kunnes tyttö olisi lähtenyt. (May & Wynne: Ilkeilyä ja itkemistä)

Pelit

• Teiniangstia
• Ilkeilyä ja itkemistä
• Suklaasammakkolahja
• Poika, joka ei osannut sanoa joo
• Kuin 'tukkoista takkaa' leikkisi
• Wynnen kirje Maylle
• Tyttö nimeltä Fifi, eikun...
• Idiootti ja idiootista tykkäävä
• Känniääliöitä Korpinkynnen tornissa
• Krapulaa Korpinkynnen tornissa
• Voitto, voitto, voitto!
• Taivaallinen boolimalja
• Sairaalasiiven liepeillä - K-18